Rakas päiväkirja.
Nyt riitti. Enää ei naurata, ei yhtään. Nauru loppui viime yönä joskus neljän aikaan aamusta, kun petollisen ystäväni Glauberin myötävaikutuksesta harrastin vieläkin juoksupyrähdyksiä kämppäni saniteettitiloihin. Mehupaasto on sanan kaikissa merkityksissä perseestä ja todella syvältä siellä.
Vastoin myötätuntoisesti virnuilevien ystävieni ennakkoluuloja, nälkä EI todellakaan ole mehupaastolaisen suurin ongelma. Jos haluat kärsiä saatanallisesta päänsärystä ja rehellisesti sanottuna paskoa yhden yön henkesi hädässä, kokeile toki mehupaastoa. Se on helppoa ja kivaa ajanvietettä. Ja nyt jos joku saatanan mehupaastoguru siellä äpättää huonosta tai jopa täysin puuttuvasta paastoon valmistautumisesta: turpa kiinnni!!!
Sitten kun saan taas juoda viinaa, en todellakaan juo kossua mehulla. Todellisuudessa en enää ikinä ikinä ikinä halua nähdä edes mehua. Krapulaanikin juon mieluummin piimää. Saatana.
Justin olkoon kanssani
kelju S kojootti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti