sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Aavan meren tuolla puolen

Heipähei höpönassukkaiseni.

Seilaaminen on kivaa ja viina halpaa Virossa. Olen yrittänyt kasvattaa viiksiä, mutta suuretkaan määrät rommia ja viskiä eivät ole auttaneet asiaa. Päinvastoin, miltei kuukauden kestänyt merielämä on tehnyt minusta varsinaisen ladyn. Kämmenissäni ei ole nahan paksuuntumisen vuoksi tuntoa ja hiukseni ovat kestotakussa. Kampa löytynee jostain päänahan lähettyviltä. Ihoa peittävästä paskakerroksesta huolimatta viihdyn purtilomme kannella varsin hyvin bikinien yläosassa ja varvassandaaleissa. Todellinen meriammattilaisen asuste.

Tämänastisen matkani suurin seikkailu ei ole tapahtunut Tallinnan vanhan kaupungin mafiakujilla tai Pärnun unelmabiitsillä hengenpelastajan kanssa. Risteilijämme saapui Suomeen ja pitää hengähtystaukoa pienessä Lappohjan rantalomakohteessa, joka on osoittautunut täysin nimensä veroiseksi.

Eilen laivan kopsahtaessa laituriin hujahti miehistö maihin, jättäen meidät harvat sissit vartioimaan meriemme helmeä. Saunakaljojen loputtua illalla tulkitsimme tilanteen oikein ja poistuimme iloisesti hoiperrellen kohti tanssiravintola Lappohjan Tähteä. Kyllä se vene kelluu ilman paria juoppoakin.

Lappohjan Tähti on sairaan lynchmäisen mielen unelma. Maksettuamme itsemme sisään kuulemaan karaoken sulosointuja saimme kutsua baarimikon tiskille lehmänkellolla. Baaritiskillä oli irtotissi, jonka pikainen puristeluraati totesi varsin aidon tuntuiseksi. Seinillä oli huolestuttavan monta Matti Nykäs-julistetta sekä lukemattomia valokuvia paikallisista juopoista ties minkä toiminnan tiimellyksessä.

Viskiä, olutta ja jotain paikallisen baarimikon omakeksimää drinkkiä virtasi suoniimme illan mittaan. Minulle ja naispuoleiselle seilaustoverilleni kerrottiin varsin sovittelevaan sävyyn, että baarimikkokin on bi-seksuaali, joten voisimme olla ihan rennosti tässä autioituvan teollisuuskaupungin tähtipaikassa. SIIS HETKONEN?? Mitäs hittoa se meille kuuluu että baarimikko on bi?? Asian meille ilmaissut suomileijonapaitainen lihaskimppu tuijotti minua ja toveriani varsin juopuneesti ja totesi että ei siinä ole mitään pahaa hänen mielestään että olemme lesboja. Jaahas. Ilmeisesti olimme pahemman näköisessä jamassa laivaelämän jälkeen kuin kuvittelimmekaan.

Illan saldo: Varastettu viskilasi, jossa on koristeena pelikorttien maiden symboleita. Jatkot laivalla paikallisten kanssa, muu miehistö superonnellinen jurrisista yövieraista. Ei muistikuvaa nukkumaanmenosta. Aamulla herään hyttiini pölähtävään kapteeniin moooooooooonta tunnia ennen suunniteltua heräämistäni. Neverending krapulavuoro alkoi pilssiveden vahtimisella. Humalalle kiitos huumorintajuisista merimiehistä.

Yritän parhaani mukaan päivittää annoslaskuria edes totuuden lähimaille.

rakkaudella

kelju

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Avoin kutsu

Kyllästynyt hei.

Kävin pari viikkoa sitten vierailemassa entisessä asuinmaassani keskieuroopassa. Reissu oli hulppea, viini virtasi ym. ja tapojeni vastaisesti jätän nyt kertomatta halvasta alkoholista (kolmen litran punaviinihanapakkaus 6 euroa, tai kaksi olutta ja kaksi B52 baarissa yhteensä 12 euroa), meille baarimikkojen tarjoamista juomista, drinkin voimalla syttyneestä pöydästä, viininjuontiennätyksestä (minä ja kanapuolinen ystäväni kolme litraa viintä neljässä tunnissa), kotiinkanneituista viineistä tai mistään muustakaan. Tyydyn vain lisäämään annoslaskuriin 52 annosta alkoholia.

Olette kaikki tervetulleita juomaan ja piknikkaamaan luokseni. Ajattelin tehdä sangriaa ja leipoa piirakkaa perjantaina vapaapäivän kunniaksi.

Nimim. viisi litraa punkkua kuiva-ainekaapissa.

Rakkaudella

H. Le Coq

Ps. Kelju lähettää Tallinnan puskista juopuneita terveisiä