sunnuntai 31. elokuuta 2008

Shokkihoitoa

Hiiohoi ja muuta mukavaa. Kesä on rellestetty ja arki koittaa jurrikanalassakin. Epätoivoisista korjausyrityksistä ja kiroilusta huolimatta sain läppärini toimimaan. Viikset on ajettu, rommi juotu ja papukaija realisoitu käteisvaroiksi huumorintajutonta vuokraisäntää varten.

Palauduin hiljattain kotosuomeen ja parin päivän nukkumisen jälkeen havaitsin olevani Turussa. Äkkiä takaisin nukkumaan. Herättyäni uudestaan tilanne oli yhä sama. Huolestuttavaa. Välttääkseni pahempia traumoja suunnistin lähikaupan lempiosastoni (oluet ja siiderit) kautta jurritoveri le Coqin luokse. Jälleennäkeminen oli riemukas (sekä le Coqin että kirsikka- ja punaviinimarjasiiderin kanssa) ja pian lensimme jo kohti anniskeluravintolaa.

Anniskeluravintolassa iski posttraumaattinen stressi. Missä olivat halvat hinnat, likaiset merimiehet ja puujalat? Le Coq havaitsi hämmennykseni ja sulki tärisevät käteni lonkerotuopin ympärille. Tuijotin häntä tyhjin silmin, kuin en olisi tiennyt mitä tuolle jumalten juomalle täytyy tehdä. Onneksi tiukasta keväisestä treenistämme oli jäänyt jotain selkärankaan, ja lihasmuistiin jääneet juomisliikkeen rippeet riittivät kohottamaan tuopin huulilleni. Kokemuksesta viisastuneina päätimme vaihtaa astetta räkäisempään kuppilaan, kunhan Le Coq sai minut vakuutettua että olin saapunut baariin ilman papukaijaa.

Tuttu kusenhajuinen vaihtoehtobaarimme yllätti meidät täysin. Kenen helvetin idea on remontoida, uudistaa ja s t a i l a t a baareja?? Ok, on ihan kivaa että anniskeluravintoloista poistetaan rottia ja lattioita pestään, mutta tarvitseeko niistä tehdä niin helvetin trendikkäitä että niissä rupeaa käymään ihmisiä? Ja minkälaisia ihmisiä kaiken lisäksi!! Trendikkäitä minihameita kultahipputimangitissitopeissa ja emorokkareita tiukan roikkuvissa mustissa farkuissa ja converseissa. Ei käy, ei niin vaan käy. Koska kyseessä oli kuitenkin siedettävin baari kävelymatkan säteellä, päädyimme juomaan mietoja alkoholijuomia liian nopeasti.

Illan ja yön annosten vähyydestä huolimatta Le Coq leipoi yöllä pitsaa ja poti aamulla krapulaa . Keväällä saavutettu ylikunto on selkeästi menetetty, ja krapulahakuinen treenaus kohti pikkujoulukautta voi alkaa.

kulttuurishokkia yhä poteva

kelju s kojootti

1 kommentti:

Mierolainen kirjoitti...

Tervetuloa takaisin! Teidän blogi on ollut ihan liian pitkään ihan liian kuollut, toivottavasti siihen saadaan hyvää säpinää ja pikainen korjaus.