"Comme si, comme sa" sanoisi ranskalainen

Ja meidän äiti sanoo, että meillä ei lasketa.

Annoslaskuri. Tuo jurrikanojen ainoa elämää määrittelevä tekijä. Koko viime talven se on raksuttanut tasaista vauhtia eteenpäin väsymättä päivääkään. Nyt. Mitä sille on nyt tapahtunut?

Se on pysähtynyt. Se on aivan täysin unohtunut. Suoraan sanottuna minulla ei ole vodkankaan käryä, kuinka monta annosta siihen pitäisi tuikata lisää.

Hmm. Mikä neuvoksi? Äsken juomani kermaliköörimaitokaakao-setti ei osannut kertoa vastausta. Pakko juoda toinen. Ihan vaan kysyäkseni neuvoa.

Rakkaudellla
H. Le Coq

Ps. Kelju huijaa enemmän kuin minä. Voin kertoa, että sekin on juonut ja jumankekka, että onkin juonut! Kossupullosta vetoa, että kun se tulee suihkusta noin neljä kilometriä minusta avautuu viinipullo jurrikanalan toisessa tukikohdassa. Se on sitä kollektiivista tissuttelua, kuten minä sanon. Jotkut voisivat kutsua sitä alkoholismiksi.

Känni yllätti opiskelijan

Le Coq: Kelju, Kelju, kokataan viikonloppuna. Mitä kokattaisiin?
Kelju: EI, EN MIE HALUU!
Le Coq: Ihan oikeesti, mitä hyvää laitetaan?
Kelju: En mie haluu!
Le Coq: Kelju! Laitetaan jotain ruokaa!
Kelju: Saatana mä tee sun kans mitään, siitä joutuu känniin kuitenki.

Le Coq: Sadattelua.

Pari tuntia myöhemmin, kolmen aikaan iltapäivällä Le Coq juonii Keljun selän takana. Suunnitelmissa on sijoittaa viimeinen kymmeneuronen kossupulloon, kostoksi Keljulle ja kaksi tuntia suunniteltua pidempään jatkuvalle dokumentti elokuvien historia -seminaarille.

Le Coq Kollegalle (kuiskaten): Alkon kautta himaan?
Kollega näyttää peukkua.
Kelju parin tuolirivin takaa: Saatana mä tein kans mihinkään lähe!
Le Coq: Ole hiljaa, sua ei ees pyydetty.

Le Coq ja Kollega astelivat Alkon kautta himaan. Tai näin oli tarkoitus. Alkossa käytiin, mutta kotiin asti ei päästy. Le Coq ja Kollega päättävät yllättää toimittajaystävänsä menemällä tämän luokse päiväkahville. Koska emme ole paskoja vieraita, iskimme tuliaisiksi pöytään puolen litran kossupullon.

Kesken juopottelun Kelju pamahtaa paikalle ja yllättää Le Coqin lantraamasta Tapio-viinaa (39%) Kossulla (38%). Kelju avaa tumman oluen ja näyttää tyytyväiseltä. Jurrikanat löysivät jälleen kerran toisensa.

Rakkaudella

H. Le Coq

Jurri – Suomi – Jurri

Lisko: suomuinen ja pelottava eläin, joka löytyy sohvaltasi, verhojen takaa, vaatekaapistasi, viereltäsi ja tyynyn alta useamman päivän ryypiskelyä seuraavina hikisen selväpäisinä öinä. (Huom! Ei sutina!)

Maraton: Ihan vitun liian pitkä aika

Liskomaraton: Henkinen ja fyysinen tila, joka seuraa useamman kevätpäivän, -illan, -yön ja –aamun mittaista ilottelua. (Hypoteettinen tilanne: Viikonlopun jäljiltä vielä keskiviikkoyönä huoneessa patsastelee Hitler, ja peitolla on vakaita aikomuksia tukahduttaa nukkuva hippi. Bussikuski, kaupan kassa ja luokkatoverit ovat kaikki vittuilijoiden suuressa salaliitossa. Korvissa soi ja aamulla saa valita mitkä silmäpussit sopisivat parhaiten päivän asuun.)

Juoppo: Henkilö, joka toisten kärsiessä liskomaratonista juo kossua ja lantraa sitä Tapio-viinalla.

Juopot: Juoppo (viitaten edell.) vahvistettuna toisella ihmisellä, joka juo edellä kuvailtua viinasta, kun liskomaratonin uhri meinaa pyörtyä jo sen hajusta. Tarvittaessa juovat vaikka peilin seinältä.


maalisuoraa lähestyvä

kelju S kojootti

Kaupunkilaisjuoppo maalla, osa kaksi

eli maksan tiukka intervallitreeni

tarvikkeet

- playboy-kartanoon verrattavat tilukset susirajalla
- kaksi autollista hippejä
- ruokaa pienen valtion ruokkimiseen
- viinamäärä jonka näkemisestä äitiliini pyörtyisi


Päivä 1

Tiluksilla oli kaksi alkuasukasta jo ennestään. Nämä metsäläiset toivottivat juoppolaumamme lämpimästi tervetulleeksi. Miltei heti kävi ilmi, että tiluksilla on kolme (3!!!) pontikkapannua, ja valmista tavaraakin pitäisi olla jossain. Tuleva liskolaumamme siirtyi alkuasukkaiden kotina toimivasta tuvasta kohti riihtä, joka olisi juopottelumme tukikohta.

Pojat lämmittivät saunan, me tytöt joimme viinaa. Pian tytöt siirtyivät saunaan taskut täynnä kaljaa. Viinanjuonti tuotti varsin irtonaisen olon, joten päädyimme alasti hankeen. Tuvalla, noin 300m saunalta oli käyty seuraava keskustelu:

Alkuasukas 1: Mikäs tuo ääni on? Taitaa olla kiimainen kettu kun noin huutaa
Alkuasukas 2: Ei se mikään kettu ole. Taitaa olla neidit saunomassa siellä.

Päivä 2

Päiväni alkoi sarkofagi-krapulalla. Tilani kriittisyydestä johtuen en suostunut olemaan yli metrin päässä olut-, viini- tai kossupullosta. Tämä aiheutti hilpeyttä alkuasukkaissa.

Alkuasukas 2: Keljuhan on aika asiallinen tyyppi
Kelju: siis tuotaa….?
Alkuasukas 2: No aina kun siuhun törmää niin siulla on joku viinapullo taskussa

Lupaavasti alkanut päivä sai varsin dramaattisen lopun. Letkeässä humalatilassa emme huomanneet viinavarantojen loppumista. Olimme tehneet amatöörimäisen virheen: aliarvioineet maksamme sietokyvyn. Alkoi armoton pontikanmetsästys. Itse sammutin itseni kossun turvin jo hyvissä ajoin enkä päässyt pontikkaa maistamaan.

Päivä 3

Viikonlopun saldo:

Tyhjä akku autossa. Joku älykääpiö oli jättänyt valot toiseen autoistamme. Valojen palaminen oli ilmeisesti tiedostettu jo ensimmäisenä iltana, mutta toiminta asian suhteen vain oli unohtunut.

Tyhjät pullot. Pullot kyllä mahtuivat autoihin, ainuttakaan hippiä ei vaan meinannut sopia sekaan. Pulloilla tukittiin yhden huoltoaseman pullonpalautuspiste ja saatiin bensarahat sivistyksen pariin.

Seurueemme oppi reissulla tärkeän seikan: osta aina kossupullo kiellon päälle.  Mikään ei ole surullisempaa kuin viinaton juoppo.

kelju S kojootti

Ammatinvalintakysymys

Jos koira on kehittynyt sudesta, ja ihminen amebasta, niin mikä on seuraava kehitysmuoto juoposta?
Helppoa: toimittaja.

Tapahtui arki-iltana: Jurrikanalan asukkaat ja muu iloinen toimittajasakki sai käsiinsä kossua, valkkaria, punkkua, siideriä ja kaljaa. Kohta oltiin baarissa ja yritettiin juoda tequilaa vatsaltani.

Seuraava aamu: Eilisillan urposeurueen muisti ja rahat ovat kadonneet, tilalla infernaalinen tiedätte-kyllä-mikä. Itse itken tyynyn alla kun Le Coq yrittää todennäköisesti vielä kännissä saada minua kouluun puhelimitse.

Samaisen aamun ilta: Tärisevä ja krapulaitkua tuhertava toimittajanalku raahautuu juttukeikalle miltei Phil Collins-darraan* verrattavassa kanuunassa. Deadline yrittää saada ääntään kuuluviin krapulaukkojen rakentaessa ja purkaessa pyramidia porakonein päässäni. Onneksi haastattelin toista miltei suoraan juopoista polveutuvaa ammattikuntaa eli rokkareita. He osasivat välttää äkkinäisiä liikkeitä ja joivat kaljaa varsin hienovaraisesti nähdessään vihertävän olemukseni.

Jos uskoisin johonkin jumaluuteen, vannoisin kossupullon kautta että ylempi taho on johdattanut minut ja Le Coqin alalle, jolla krapula ja rehellinen jurri seuraavat toisiaan soljuvana jatkumona.

Yläkerran ukkeleiden sijaan pohjaan teoriani sisäiseen johdatukseen ja luontaiseen alttiuteen. Humalahakuinen alitajuntamme ja viinaa huutavat geenit ovat naamioineet alkoholinjanonsa tiedonjanoksi ja tiukaksi työmoraaliksi. Tieto lisää tuskaa, ja tuskahan hukkuu viinaan. Jatkaakseni vielä kliseiden voimalla; raskas työ vaatii myös raskaat huvit, ja niistä toipuminen korjaussarjan.


Jurrigaalassa Känni of the Year – sarjassa ehdolla


kelju S kojootti


*etkö tiedä Phil Collins – darraa? Sivistä itseäsi Pasilalla

Ehkä otin, ehkä en

Ei tarvitse olla Einstein huomatakseen, miten viinalakkoni kävi. Sinnittelin raskaat 17 100 minuuttia ilman alkoholia, jonka jälkeen minulle tuotiin ensiavuksi avattu, seitsemän prosenttinen, ihana, päärynäinen vihreä elvyttäjä. Sain tuskin otetta tölkistä, sillä viinadieetti oli vienyt melkein kaikki voimani.

Vinkki: Miten saa juopon juomaan? Tuo hänelle valmiiksi avattu pullo (kossua, kossua!!) eteen. Jos hän ei reaktionomaisesti ala juoda, tilanne on päässyt huolestuttavan pahaksi. Tällöin suosittelen kossutipan kokeilemista.

Nyt, entistäkin viisaanpana lakkoni jälkeen olen sitä mieltä, että viinalakkoilu on niille, joilla on alkoholiongelma. Omat ongelmani alkoholin suhteen liittyvät lähinnä juomattomaan kotiviiniin nurkassani.

Lappoletku suussa

Le Coq

Juomalakko, päivä viisi

Päätin monta viikkoa etukäteen lähteä "juhlimaan" kaverini kanssa synttäreitäni laivalle. Tietoisuus laivamatkasta tuntui stressinä maksassani asti. Laivamatkat ovat jurriuteen tuomittuja. Viimeksi ostin ystäväni kanssa tax freestä litran lekan kossua, pullon sour applea sekä lavan kaljaa. Ai niin, ostettiin me lantrinkiakin, kaksi tölkkiä spritea. Lantraussuhteena käytimme jurrikanojen suosimaa 50 - 50 + luraus spritea. Niin, sitä spriteä taisi vielä jäädäkin seuraavaksi aamuksi. Kaikki muu nestemäinen aine oli kadonnut hytistä. Kadonneet viinat löytyivät seuraavana päivänä vessanpöntöstäni vatsahapoilla fiitattuina.

Sitä edellisellä kerralla olimme laivalla jurrikanojen kesken; Kelju s kojootiltahan taisi kadota muisti jo terminaalissa. Puhumattakaan hänen ratkenneista housuistaan. Sen verran voin kertoa, että perseestä yli puolen reiden asti kulkevaa repeytymää ei voi kutsua enää reiäksi. Se oli hyvin ratki riemukas reissu.

No, tällä kerralla tein tietoisen päätöksen ja päätin aloitella jo laivamatkaa edeltänä iltana. Koin henkisiä orgasmeja ystäväni luona, kun hän tarjoili meille viskiä kolmen litran pullostaan. Kokemattomille tiedoksi, että kolme litraa viskiä on ihan helvetisti. Jos annokset laskee virallisen annoslaskurin mukaisesti, pullo sisälsi 750 alkoholiannosta. Vedin siis viskikännit ja menetin samalla viskikännineitsyyteni. Ehkäisynä käytimme colaa.

Mr. Beam tuli minulle tutuksi illan aikana. Pidän tätä blogia tieteellisenä tutkimuksena, joten raportoin teille nyt viskin vaikutuksesta "nuoren" naisen ruumiiseen: Päähän nousee ja niin helvetisti. Etkoilta baariin, baarista toiseen. Snapsia naamaan, kaljaa kurkkuun. Pari päivää aikaisemmin juhlitut synttärini saivat lisäpotkua. Yht' äkkiä en tuntenutkaan itseäni niin vanhaksi. Olin palannut lapsuuteen ja minusta kolme vuotias kiukutteleva uhmaikäinen lapsi. Jim vei tyttöä huolella. Morkkis.

Ah, kuinka ihana on herätäkään aamulla ja huomata, että krapula hävittänyt osoitteeni! Ai saatana! Olenkin vielä kännissä. Illalla laivalle.

Ja laivalle mentiin. Jostain kumman syystä sen suurempia alottelematta. Join mä yhden saunasiiderin, mutta siihen se sitten jäikin. Krapula löysi viime hetkellä osoitteeni ja tuli, vaikka sanoin, että sitä ei kaivata. Painuis vittuun.

Ennen laivamatkaa napsittu pitsa ei tykännyt sulaa vatsassani. Mitä tekee jurrikana? Nauttii aperitiivin jälkikäteen. Shottina. Ykkösellä alas. Aperitiivin tarkoitushan on parantaa ruuansulatusta. Dääm! Ei auta.

Mitä tekee jurrikana?
Nauttii toisen annoksen.
Voi hittolainen, ei toimi vieläkään.

Mitä tekee jurrikana?
Nauttii kolmannen annoksen.
Voihan ryökäle! Doesn't work.

Mitä tekee jurrikana?
Nauttii neljännen annoksen.

Ihanaa! Känni saavutettu!

Loppu on historiaa.
-----------------------------------------------------------------------------------

Olipa kerran jurrikana.
Jurrikana asui jurrikanalassa, jonka suurin synti on tissuttelu.
Eräänä päivänä jurrikana meni laivalle ja sen kaikki rahat juotiin.
Jurrikanaa harmitti, sillä rahaa ei ollut kuin tissutteluun.
Mitä tekee jurrikana?
Aloittaa kahden viikon juomalakon.

Juomalakko, päivä viisi:

Kelju s kojootti: pitää mainettamme yllä ratketen ryyppäämään lakon kolmantena päivänä.

H. Le Coq: Ja se lappoi ja se lappoi ja se lappoi ja se lappoi.
Koska se kotiviinin lappoletku ei oikeesti alkanut toimimaan ekasta imauksesta.

Sen pituinen se ja he joivat itsensä onnellisina loppuun asti.

Tieteen nimissä

Luulette ehkä, että olen luovuttanut. Se on väärin. Olen ollut viinakaniinina testaamassa ihania, alkoholipitoisia juomia. Testaus on tapahtunut kolmena eri kertana. On aika kaivaa humalaiset muistiinpanoni esiin ja raportoida teille Suuren viinakokeilun tuloksista. Lainaukset ovat suoraan muistiinpanoistani kuittien takaa ja kalenterini reunoista. Mitä nyt sattui juuri sillä hetkellä käden ulottuvilla olemaan. Note or die. Or just drink.

Part 1: Siemailua sivistyneesti

Tapahtuman kuvaus: Falafelin jälkeinen euforinen tunnelma kahvilassa perjantaina iltapäivällä. Vihreät pikkumiehet ovat lopettamassa krapulankatkuista vierailuaan kahden känniääliön kehossa. Monta kuppia kahvia, sohva ja idea maistella juomia sivistyneesti. Taustalla soi lounge-tyyppinen aurinkoiseen sunnuntai iltapäivään sopiva musiikki.

Cherry, 4 cl 2,25 €
"Makea, uunirusinamainen käynyt mehutiiviste. Asteikolla 1-gay: erittäin gay. Pikkurilli pakottautuu huomaamattani pystyyn. Alkaa nukuttamaan."

Becherovka 38%, 4 cl 3,80 € -mulkuille-
"Glögimäinen alkumaku ja -haju. Makea, piparkakkutaikinan makuinen. Tulee tunne, kuin tukehtuisi äkillisesti suureen klönttiin jouluista taikinaa. Pistävä. Tuntuu kuin maistaisi ruokatorvella. Herättää. Tosi paha!"

Campari, 4 cl 4 € (toim. huom.: Oikea hinta 4,80 €, mutta olessamme loistavia asiakkaita, saimme alennusta)
"Raaka puolukka. Jos 0,7 litran kossupullo tuntuu joskus pieneltä, juo 4 cl Camparia, niin arvostuksesi nousee."

Southern Comfort, 4 cl, 4 €. Luottaessamme eläimellisiin vaistoihin ristimme tämän juoman palkinnoksi, jonka saisimme juoda Camparin jälkeen
"Haju=energiajuoma
Maku=makea paska
Tarinan opetus: Älä luota hajuaistiisi."

Testauksen lopputulos: Emme päässeet humalaan. Baarimikko ymmärsi puolesta sanasta juonen ja kaatoi meille aina 4 cl uutta skeidaa ennen kuin ehdimme metriä lähemmäksi tiskiä. Lämmin halaus hänelle.

Part 2: Epätoivoista kännihakua pikkuviinapullojen avulla

Tapahtuman kuvaus: Illan tarkoituksena on laittaa selvin päin 25 litraa villi mansikka -kotiviiniä käymään. Kelju s kojootilla on antibioottikuuri ja muut sympatiaviinalakossa hänen vuokseen. Keljun solidaarisuus ei riittäny edes itseään kohtaan, vaan kehtotti meitä kaikkia ryyppäämään. Ongelma: Neljä selväpäistä ihmistä eikä muuta viinaa kuin kasa Le Coqin kossusodan aikaisia pikkuviinapulloja. Ratkaisu: Pikkuviinapullojen juonti shotteina alas.

Cointreau 40%, 50 ml
"Tuplagreippi. Lievästi metroseksuaalinen maku."

Aprikoosilikööri 15 %, 40 ml
"Supergay lampun muotoinen pullo. Hieman negatiivissävytteinen, sulaneen sokerin ja aprikoosin makuinen."

Dry Gin 40%, 50 ml
"Koehenkilö 2 pillahti itkuun. Erittäin lemon."

Apfel Korn 20%, 50 ml (omena brandy)
"Leikittelevä."

Metsämaasika likööri 21%, 50 ml
"Hyökkäävän terävä jälkimaku johtunee siitä, että viina on peräisin bysantin kadonneelta aikakaudelta (kalat nousivat alkumerestä)."

Vodka - blutorange likööri 15%, 40 ml. Koehenkilö 2 odottaa tältä viinalta torvenmuotoisen pullon ja kauniin vadelmamaisen värityksensä vuoksi kaikista eniten
"Koehenkilö 3: Ihan kuin kondomia imeskelisi."

Bianca Menta 40%, 20 ml
"Hammastahnamainen konjakkiyskänlääke, tarttuu kieleen.
Koehenkilö 1: Haluaisin, että viimeiseksi merkinnäksi tämän juoman osalta jää sana paha.
PAHA."

Lesginka -konjamiini 42%, 50 ml
"Isoisä salakuljetti pullon perseessään evakkona. Meinasi tulla yli (oksentaisimme muistiinpanoihin jos kehtaisimme). Paha takapotku. Yök. Venäläistä laatutavaraa Siperiasta. (3min. myöhemmin näkö hävisi.)"

Aprikoosilikööri 15%, 40 ml
"Koehenkilö 1: Alaston jänis.
Koehenkilö 2: Luuttu.
Koehenkilö 3: Aprikoosikortsu.
Koehenkilö 4: Makea, cherrymäinen, aaltoileva."

Makea, cherrymäinen, aaltoileva?? Mitä helvettiä? Samoja sieniä tänne! Ai niin, se johtuukin edellä mainituista juomista! Kannattaa kokeilla ;)

Päärynälikööri 20%, 40 ml
"Alkaa käydä tylsäksi tämä kokeilu. Samaa skeidaa eri paketissa."

Vana Tallin 40%, 50 ml
"Miksi kukaan valmistaa tällaista skeidaa?
Miestestaajat: Pehmeä, samettinen maku=kaappigay."

Pisang Ambon 21%, 50 ml. Koehenkilö 3:n ennakkosuosikki -> Lunasti odotukset
Muut: "Extragay, homonaakkelin ilmentymä."

Aprikoosilikööri 15%, 40 ml
"Tähän on totuttu, nyt väsyttää."

Metsämarjalikööri 15%, 100 ml
"Luumu, luumu, luumu. Jokseenkin makea."

Testauksen lopputulos: Viinaan voi kyllästyä. Se tapahtuu siinä tapauksessa, kun viinassa on liian alhainen pitoisuus ja sitä saa noin lusikallisen kerralla. Frustraatioita. Humaltumista hankaloitti juomisen hidastempoisuus muistiinpanovelvollisuuden vuoksi. Koehenkilöt 1 ja 3 (nainen ja mies) puhalsivat testin jälkeen 0,2 promillea, koehenkilöt 2 ja 4 (nainen ja mies) 0,1 promillea.
Koko illan lopputulos: alkometri katosi.

Part 3: Valmiiksi päihtyneenä

Ässämix-tyyppinen shottirakaisu. Sisältää 2cl salmaria ja 2cl Passoa
"Yllätti kuten Pikku G Keskustan vaaliehdokkuus."
Kannattaa kokeilla ehdottomasti!"


Rakkaudella

H. Le Coq

Mehupaasto, päivä 1

Rakas päiväkirja.

Vielä ei ole kamala nälkä. Kossua tekisi mieli niin pirusti, mutta luontaistuotekaupan myyjän mielestä sitä ei lasketa mehuksi. Perhana. Hädissäni ostin kaupasta Justin Timberlake -seinäkalenterin. Kun seuraavan kerran saan juoda viinaa, aion juoda kossua kolalla, jaffalla, pepsillä, mehulla, batterylla, vodkalla, viskillä sekä aivan paljaaltaan. Nyt minä ja glauber-suolani siirrymme intiimimpään illanviettoon.

vielä hymyilevä

kelju S kojootti